Oletko ihmetellyt miten moni talvipyöräilijä polkee pitkiä lenkkejä myös purevassa pakkasessa, mutta omat varpaasi jäätyvät jo plussakeleillä? Ovatko jotkut kammen pyörittäjät immuuneja kylmyydelle? Pitäisikö muuttaa päiväntasaajalle, vai olisiko sittenkin aika tarkistaa miten omat jalkineesi soveltuvat talvikäyttöön.

Talvipyöräilykengät. Shimano, Lake, 45NRTH

Yksi ajatus, kolme toteutusta aiheesta talvipyöräilykengät

Vanhaa mainosta mukaillen: Pyöräilykengissä on eroja, kuten viineissä. Oheisessa kuvassa näkemys maastopyöräilyyn tarkoitetuista talvikengistä kolmelta eri valmistajalta. Mikään kengistä ei taida enää tuollaisenaan olla tuotannossa, mutta siitä huolimattta ulkomuodosta on helppo päätellä miten lämpimiä kyseiset pyöräilyjalkineet ovat. Omat kesäpyöräilykengät ovat kokoa 42.

Ja sitten asiaan. Kuvassa omaan kenkähyllyyn vuosien varrella kertyneet talvikengät. Vasemmalla Shimanon verrattain iäkkäät MW80 Gore-Tex jalkineet. Allekirjoittaneen ensimmäiset talvikengät noin kymmenen vuoden takaa. Olivat aikanaan kovassa käytössä myös kylmällä kelillä, mutta varpaat kaipasivat lisälämpöä ja sitä hankittiin useimmiten neopreenisten kengänsuojien avulla. Kengät ovat vedänpitävyyden ansiosta edelleen aktiivikäytössä lähinnä keväällä ja syksyllä. 

Kuvan keskellä olevat Laken 302:t ovat selkeästi kartaluokkaa järeämmät. Vartta ja vuorausta on enemmän kuin Shimanoissa. Kenkien Boa-kiristykselle myös plussaa, sillä Shimanon tarrakiinnitys ei kiristä kenkää tukevasti. Laken kohdalla osasin myös valita aiempaa isomman koon, nyt kenkään mahtuu tarvittaessa reilusti lämmintä sukkaa. Tämän vuoden (max -10 asteen) pakkasissa näillä on pärjännyt oikein mainiosti yhdellä paksummalla sukalla. Tosin näillä lämmöillä käytön pituus vaihtelee puolen tunnin työmatka-ajon ja tunnin mittaisen sakkolenkin välillä. Oikeasti kylmiä kelejä varten omaan kenkään mahtuu myös reilusti paksumpi sukka. 

Kuvan oikean laidan 45NRTHin Wölvhammerit tuovat lähinnä mieleen talvisaappaat. Näillä kenkillä voi huoletta kahlata syvässäkin hangessa ja jos lunta on polveen asti, niin aina voi hankkia säärystimet. Wölvhammeria saa klosseilla, tai ilman. Omat kengät on muinoin hankitty läskipyöräilyn nostaessa Suomessa päätään, enkä sellaisessa ajossa kaivannut lukkopolkimia, vaan ajoin fläteillä. Siksi valitsin klossittoman version. Näitä kenkiä ei Etelä-Suomen talvissa ole tarvittu muutamaan vuoteen.

Vinkkejä miten pitää jalat lämpimänä 

Alla listattuna muutama ajatus siitä, miten talvipyöräilystä saadaan kertaheitolla houkuttelevampaa. 

Kengän koko
Valitse riittävän iso kenkä. Kesäkenkään verrattuna minimissään yksi koko - eikä ole liioittelua vaikka ottaisit kaksikin kokoa suuremman kengän. Puristava kenkä rajoittaa verenkiertoa, jonka seurauksena jalat kylmenevät nopeammin.

Sukat
Talvikäytössä jalkaan kannattaa pukea paksumpi sukka. Mummin kutomat villasukat sopivat mainiosti - moderni pyöräilijä turvautuu Merino-villaan. Kerrospukeutuminen on hyvä idea myös jalkojen hyvinvoinnista puhuttaessa. Älä pakkaa kenkää hirmuisen tiukkaan, vaan jätä sisälle myös hieman ilmatilaa. 

Klossit
Mieti millaiseen käyttöön talvikengät tulevat. Ajatko vain lenkkiä, vai onko pyörä jokapäiväinen kulkupeli vaikkapa kauppareissulla? Tuhdit talviset vaelluskengät pitävät jalan lämpimänä, mutta ne vaativat kaverikseen flättipolkimen. Joissain kenkämalleissa klosseista hohkaava kylmyys tuntuu jalassa.

Pohjalliset
Talvikenkien pohjalliset vaihtelevat valmistajien välillä. Kun olet osannut hankkia riittävän ison kengän, voit laittaa kenkään paksumman, villa- tai jopa turkispohjallisen. Pohjallisen ei tarvitse olla erityisesti pyöräilyyn suunnattu, ota kuitenkin alkuperäinen pohjallinen mukaan vertailukohdaksi. Mikäli jalkaa paleltaa edelleen, kannattaa tutustua akkukäyttöisiin lämmitettäviin pohjallisiin.

Kengänsuojat
Kenkien päälle voi laittaa myös kengänsuojat. Suojat ovat jossain määrin epäkäytännölliset käyttää, mutta jalassa ollessaan suojaavat jalkaa ja kenkää kylmältä ja märältä. Kengänsuojissa usein olevat kiinteät heijastimet myös lisäävät pyöräilijän näkyvyyttä. Kengänsuojia on erilaiseen käyttöön suunniteltuja suunniteltuja, esim. kesäkäyttöön maantieajoon suojaamaan roiskeilta, päätyen oikeasti lämpimiiin fleecevuorattuihin suojiin. Hintaluokka parista kympistä ylöspäin. 

Talvipyöräilykengät löydät myös tämän linkin takaa.

Summeeraus

Mieti omaa käyttöäsi. Miten pitkään ajat ja millaista ajoa ajat. Riittääkö klossittomat kengät, vai käytätkö lukkopolkimia myös talviajossa. Mikäli ajat lukoilla kesällä, voit hyvin jatkaa lukoilla ajamista myös talvella. Mikäli käyttö on pääosin auratuilla teillä ajamista, et välttämättä tarvitse sitä tuhdeinta kenkää. Umpihankkitunkkauksessa pitkävartinen kenkä on enemmän omiaan. Ja loppuun tärkein: Talvikenkien määritelmä vaihtelee valmistajittain. Se, mikä lasketaan Keski-Euroopassa talveksi, saattaa äkkiseltään vastata Suomen juhannuskelejä. Lue, kysele ja vertaa. Älä ainakaan osta liian pientä kenkää. Kivoja lenkkejä talveen!

Jari - Kauppias